Julkinen sektori luo edellytykset muun yhteiskunnan toiminnalle
Julkisen sektorin toiminta ja palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Julkinen sektori vastaa yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömistä palveluista kuten mm. sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, terveys- ja sosiaalipalveluista, päivähoidosta ja opetustoimesta sekä perusinfrastruktuurista. Julkiset palvelut mahdollistavat yksityisen sektorin häiriöttömän toiminnan.
Julkisen sektorin rooli on keskeinen oikeudenmukaisessa, vakaassa ja eriarvoistumista estävässä yhteiskunnallisessa kehityksessä. STTK:laiset julkisen sektorin ammattijärjestöt edellyttävät, että julkisen sektorin toimintaedellytykset on turvattava riittävin verovaroin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset tehtävät pystytään hoitamaan pitkäjänteisesti.
Julkisen sektorin tehtäviä ei saa alistaa markkinavoimille. Ulkoistamisesta on tehtävä myös pitkän aikavälin kustannuslaskentaa ja -seurantaa.
Järjestöjen mielestä harmaan talouden torjuntaa pitää tehostaa kaikilla sektoreilla. Erityisen tärkeää on edistää viranomaisten yhteistyötä ja lisätä valvonnan resursseja.
Tuottavuuden sijaan tulee puhua tuloksellisuudesta
Julkisen sektorin tuottavuutta koskevassa keskustelussa on päästävä irti liian kapeasta tuottavuus-käsitteestä. Tuottavuuden sijaan pitää puhua tuloksellisuudesta, joka huomioi vaikuttavuuden ja laadun. Osa tätä tuloksellisuutta on työntekijöiden työssäjaksaminen.
Kapea tuottavuus-käsite voi johtaa myös kansantalouden kannalta epäedullisiin ratkaisuihin, jotka vain siirtävät kustannuksia kohdasta toiseen. Palvelujen tuloksellisuuden mittaamiseen on löydettävä laadullinen mittaristo.
Järjestöjen mielestä julkisen sektorin tuloksellisuus ei synny pelkästään henkilöstöä vähentämällä tai henkilöstön kustannuksella/työtahtia kiristämällä. Tuloksellisesti toimittaessa henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan oman työnsä sisältöön ja tekemisen tapoihin. Jatkuvien kehittämishankkeiden ja -projektien sijaan on otettava käyttöön arjen työssä syntyneitä innovaatioita. Uudet tuottamisen mallit edellyttävät muun muassa nykyistä parempaa teknologian hyödyntämistä, paremmin johdettuja prosesseja, parempaa esimiestyötä ja työelämän laadun kehittämistä.
Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka
Kolmikantaisesti sovitun samapalkkaohjelman mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Ohjelman tavoite on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja vuoteen 2015 mennessä viidellä prosenttiyksiköllä. Julkisen sektorin palkansaajista merkittävä osa on naisia. Samapalkkatavoite liittyykin keskeisesti julkisen sektorin toimintaan, vetovoimaan ja toimintaedellytyksiin. Tasa-arvon näkökulmasta julkisen sektorin muita korkeammat palkankorotukset ovat perusteltuja. Valtiovallan on taattava riittävät taloudelliset resurssit, ja työmarkkinajärjestöjen on sen jälkeen yhdessä sovittava käytännön toimet, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
Järjestöt muistuttavat, että seuraavan hallituksen on myös linjattava samapalkkaisuusohjelmalle jatko vuoden 2015 jälkeen.
Perhevapaista syntyvät kustannukset on jaettava nykyistä tasapuolisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajien kesken.
Koulutus ja osaaminen – hyvä työ ja pidemmät työurat
Koulutus ja osaaminen ovat keskeinen menestystekijä sekä koko maan tulevaisuuden että julkisen sektorin tuloksellisen toiminnan kannalta.
Hyvä työyhteisö arvostaa osaamista. Työssäoppimisen ja täydennyskoulutuksen on oltava suunnitellusti kaikkien ulottuvilla läpi työuran. Hyvän työpaikan fyysisen ympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen ja henkisen ilmapiirin kannustava sekä eri-ikäisiä ja monikulttuurisuutta huomioon ottava.
Eläkeiän tekninen nostaminen ei todellisuudessa pidennä työuria nykyisestä. Työurien pidentäminen vaatii koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämistä kaikilla koulutusasteilla.
Järjestöt korostavat, että työelämässä on tapahduttava muutoksia, jotta ennenaikainen eläkkeelle jääminen vähenee ja työssä jaksetaan terveenä ja motivoituneena varsinaiseen eläkeikään. Henkilöstölle on luotava edellytykset vaikuttaa työn sisältöön, itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja työuralla etenemiseen myös työn sisältöä kehittämällä.
Lisätietoja: STTK:laiset julkisen sektorin ammattijärjestöt
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on noin 70 000 ammattilaisen ja asiantuntijan edunvalvontajärjestö. Liiton jäsenet työskentelevät kunnissa, kuntayhtymissä ja seurakunnissa sekä yksityisillä ammattialoilla. Jäsenistöstä naisia on 87 %.
Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, gsm 0400 537756
Palkansaajajärjestö Pardian kokonaisjäsenmäärä on 60 000 jäsentä, joista enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa sekä merkittävä osa liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Jäsenistöstä 60 % on naisia.
Puheenjohtaja Antti Palola, gsm 040 509 6030
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriin kuuluu yli 76 000 jäsentä, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla jäsenistöstä työskentelee noin 77 prosenttia ja yksityisellä noin 23 prosenttia. Naisia jäsenistöstä on 96 prosenttia.
Puheenjohtaja Juhani Palomäki, gsm 044 569 2634
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL on terveydenhoitajien ja audionomien työmarkkina- ja ammatillinen edunvalvontajärjestö, jossa on 7 400 jäsentä. Jäsenistö työskentelee kuntasektorilla, valtiolla, yksityisellä terveyspalvelualalla, yksityisellä sosiaalipalvelualalla ja YTHS:ssä. Jäsenistöstä 99 % on naisia.
Puheenjohtaja Leila Lehtomäki, gsm 050 522 6941
Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, jonka 150 000 jäsentä edustavat koulutettua hoitohenkilöstöä. Yli 75 % jäsenistöstä työskentelee kuntasektorilla, vajaat 20 % yksityisellä sektorilla ja tehyläisiä on jonkin verran myös valtiosektorilla. Tehyn jäsenistä 93 % on naisia.
Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, gsm 040 595 1772
