Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys

Monessa yliopistossa on toimitettu henkilöstölle työnantajaliiton tiedote, jossa annetaan hieman erilainen kuva neuvottelutilanteesta kuin mitä me järjestöt olemme kertoneet.

Lakkovaroituksella turvaamme neuvotteluasemaamme, henkilökunta osoittaa sillä tukeaan neuvottelijoille, jotka eivät salli palvelussuhteen ehtojemme heikentämistä ehdotetussa määrin. Työtaistelu on neuvotteluväline; laillinen ja demokratian peruskiviin kuuluva. Ja tarvittaessa näytämme lisää voimaa neuvottelujen tueksi.

Lakko-oikeus ja jäsenyys

Useissa yliopistoissa on ollut esillä kysymys, mikä on liiton jäsenyyden, tai liittoon kuulumattomuuden, vaikutus lakkoon osallistumiseen.

Lakko on laillinen työtaistelutoimi, jonka toimeenpanosta voi päättää työntekijäyhdistys. Kun tällainen päätös on tehty ja lakko tulee, siihen on kaikilla lakon ilmoitettuun piiriin kuuluvilla oikeus osallistua. Ammattijärjestö ei mene lakkoon, vaan henkilökunta. Työnantaja ei voi suhtautua työntekijöihinsä eri tavalla riippuen siitä, kuuluuko työntekijä ammattijärjestöön vai ei, sen kieltää laki yksiselitteisesti ja nimenomaisesti. Näin ollen lakkoon voivat osallistua kaikki, eikä henkilökunnan 18.3. saamaa työnjohdollista kohtelua voi mitenkään erotella sen mukaan, onko joku jäsen vai ei.

Ammattijärjestön ja sen jäsenten näkökulmasta jäsenyys toki vaikuttaa tilanteeseen. Jäsenyyden ehtona on työtaistelupäätösten noudattaminen. Tämä on välttämätöntä, jotta joukkovoimaa voidaan tarvittaessa käyttää. Se on kolikon kääntöpuoli sille, että järjestö neuvottelee työntekijälle hyödyllisiä työehtosopimuksia, joissa sovitaan hänelle tiettyjä etuja, kuten työaika ja sen järjestelyt, tai sairausloman ehdot, jotka yleensä ovat parempia kuin mitä pelkkä laki vaatisi. Ilman sopimusten suojaa ja toimivaa eduvalvontaa meidän jokaisen asema olisi oleellisesti heikompi, palkat pienempiä ja työsuhdeturva äärettömän heikko. Jäsenyys myös suojelee jäsentä painostukselta, hän voi sanoa työnantajalleen, että hänellä ei ole vaihtoehtoa osallistumiselle. Työntekijä voi halutessaan mennä työhön lakkopäivänä. Tällöin hän rikkoo ammattijärjestönsä sääntöjä ja pettää lojaaliutensa kanssatyöntekijöitään kohtaan. Mutta työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa jäsenyydellä ei ole merkitystä, se on meidän työntekijöiden välinen keskinäinen asia.

Muut kuin jäsenet ovat vapaita osallistumaan työtaisteluun, eikä heitä saa painostaa jäämään töihin. Tässä yliopistojen tilanteessa ei pitäisi olla kenellekään epäselvää, etteikö työtaisteluun kannattaisi osallistua. Nyt kiistan aiheena on aivan kaikkien tärkeimmät työehdot, sekä jäsenten että muiden. Jokaisen on fiksua kuulua samaan rintamaan ja näyttää, että omat työehdot kiinnostavat. Tämä ei ole vain järjestöjen ja työnantajan välinen asia, tämä on yliopiston henkilökunnan ja työnantajaosapuolen välinen asia. Järjestöt ovat henkilökunnan neuvotteluväline, joka tekee käsinkosketeltavan tärkeää työtä kaikkien eduksi, juuri nyt. Sitä kannattaa kaikkien tukea, koska siitä tuesta on nyt kiinni jokaisen työntekijän kaikki työehdot tästä tulevaisuuteen. Tämän vuoksi myös järjestöön kuulumattomiakin työhön menijöitä pitää kutsua rikkureiksi. Tässä ei ammattiyhdistys hae itselleen etua tai valtaa, vaan yrittää suojella kaikkia heikennyksiltä. Tätä hetkeä varten olemme jäsenmaksua maksaneet.

Yllä kuvatun vuoksi työnantajan on syytä olettaa, että kaikki ovat lakossa, paitsi ne jotka järjestö erikseen rajaa lakon ulkopuolelle tai jotka erikseen ilmoittautuvat rikkureina töihin.

Lisäksi olemme YHL:n lakkotoimikunnassa suureksi iloksemme vastaanottaneet tuenilmaisuja lukuisilta järjestöiltä, joiden jäseniä on yliopistoissa töissä pieniä määriä. He liittyvät lakkoomme ja osoittavat, että me todella olemme kaikki nyt samassa rintamassa. Samalla tavalla on nyt rohkaistava jokaista yliopiston työntekijää osallistumaan työtaisteluumme, vaikka hän ei järjestöömme kuuluisikaan. Se on hänen oikeutensa ja meidän kaikkien etu.

Tämä on kaikkien juttu, ja kaikki ovat tervetulleita yhteiseen yliopistojen koko henkilökunnan riviin. Nyt puolustamme työyhteisömme tulevaisuutta.

Yliopistossa 5.3.2010,
—

Mats Kommonen
Lakkopäällikkö, VPJ
YHL