Viikkotyöaika historiaan yliopistoissa
Uudistetut työaikamääräykset tulevat voimaan 1.8.2010
Yliopistojen työehtosopimuksessa sovittiin kahdesta työaikaa koskevasta perusmuutoksesta: työaikalain piirissä olevat noudattavat jatkossa yhtä työaikaa, ja opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan piiriin siirrettiin lähes kokonaisuudessaan koko opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän piirissä oleva henkilöstö.
Viikkotyöajasta yhtenäiseen työaikaan
Työaikalain piirissä olevilla on siis nyt vain yksi työaika, joka on 7 tuntia 15 minuuttia päivässä, 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kiinteistö- ja virastomestaritehtävissä sekä laboratorio- ja laboratorioteknisissä tehtävissä työskentelevien viikoittainen työaika lyhenee kahdella tunnilla ja vuosityöaika kahdella viikolla. Työajan lyhennys otetaan huomioon myös jaksotyöajan jaksojen ja vuosityöajan pituuden määrittelyssä.
Päivittäisen lepotauon – eli ruokailutauon – osalta määräykset eivät ole muuttuneet. Päivittäinen lepotauko, jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä voi esteettä poistua työpaikalta, on yhden tunnin mittainen, mutta se voidaan paikallisesti sopien lyhentää vähintään 30 minuutin mittaiseksi. Yliopistoissa puolen tunnin lepotauko on ollut yleisesti käytössä.
Päivittäisistä virkistystauoista – kahvitauoista – ei ole sovittu sopimuksella kuten ei ole tehty myöskään valtion sopimuksessa virastotyöaikaa tekevien osalta. Työn tehokkuuden kannalta on kuitenkin aivan välttämätöntä, että kaikille työntekijöille annetaan työaikana mahdollisuus lyhyisiin virkistäytymistaukoihin.
Lisätyö ja ylityö
Yhdenmukaistaminen koskee myös viikkotyöajasta siirtyvien ylityömääräyksiä. Entiseen tapaan päivittäistä ylityötä on 7 tunnin 39 minuutin ja viikoittaista ylityötä 38 tunnin 15 minuutin ylittävä ESIMIEHEN ALOITTEESTA tehty työ. Päivittäisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä, on lisätyötä. Osa-aikatyötä tekeviä koskevat samat määräykset. Lisätyötä ei korvata korotettuna vaan yksinkertaisen, normaalin tuntipalkan mukaan. Nämä sopimusmääräykset ovat samat, joita on aikaisemminkin sovellettu virastotyöaikaa tekeviin. Lisä- ja ylityökorvauksista on sovittu työehtosopimuksessa. Niihin ei tehty muutoksia entiseen verrattuna.
Rajoitukset työaikakorvauksissa
Ylityökorvauksia koskevissa määräyksissä on entiseen tapaan rajoituksia johtavassa asemassa olevien ja sopimuksessa sovitun vaativuusryhmärajan ylittävien osalta. Rajoitusten perusteena on oletus, että johtavassa asemassa olevilla on muita työntekijöitä vapaammat mahdollisuudet itse päättää työn tekemisen ajankohdasta ja työajan käyttämisestä. Sama koskee jossain määrin myös ns. asiantuntijatehtävissä olevia, vaikka he eivät ole johtavassa asemassa. Heillä on kuitenkin oikeus rajoitettuihin korvauksiin.
Sopimuksen mukaisia ylityökorvauksia tai sunnuntaityökorvausta ei makseta muun henkilöstön vaativuustasolla 11 tai ylemmällä tasolla oleville. Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä rajana on vaativuustaso 7.
Mikäli vaativuustasolla 11 tai ylemmällä tasolla oleva ei ole johtavassa asemassa, hänellä on oikeus työaikakorvauksiin tai vastaavaan vapaa-aikaan omien sopimusmääräystensä mukaisesti. Tällaisen työntekijän kanssa voidaan myös sopia säännöllisestä kuukausikorvauksesta, joka perustuu arvioituun ylityömäärään.
Liukuva työaika ei ole ylityötä!
Erityisesti tulee muistaa, että liukuvaa työaikaa ei pidä sekoittaa ylityöhön. Liukumien käyttäminen voimassa olevien säännösten ja kussakin yliopistossa määriteltyjen rajojen puitteissa on AINA työntekijän itse määrättävissä. Mikäli esimies tekee aloitteen säännöllisen työajan ylittämisestä, sovelletaan lisä- tai ylityön laskenta- ja korvausmääräyksiä. On syytä pyytää esimiestä esittämään ylityöaloite, ”määräys” , dokumentoituna (sähköposti, paperidokumentti tai edes tekstiviesti!) jälkikäteisten ongelmien välttämiseksi.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika
Opetus- ja tutkimushenkilöstön työajan soveltamisalaa laajennetaan: pääsääntöisesti, erikseen tehdyin poikkeuksin, kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän piirissä olevat siirtyvät noudattamaan kokonaistyöajan sopimusmääräyksiä. Kaikki siis tekevät työaikasuunnitelman ja vuosiloma muuttuu ”laskennalliseksi” lomaksi. Kuluvan kesän lomien määräytymisestä on voimassa siirtymäsäännös, jonka soveltamisesta on ollut erilaisia näkemyksiä. Yhteisymmärrys pyritään saamaan mahdollisimman pian.
Yliopistojen työehtosopimus on lähetetty Universitas Extrana kaikille jäsenille huhtikuussa. Sopimus kokonaisuudessaan löytyy myös YHL:n kotisivuilta: http://www.yhl.fi/yhl/edunvalvonta/sopimukset/tes.asp
